Se oli samaa matkaa, ja olin tietämättäni saapunut Druidien maahan. En tiedä miten onnistuin kulkemaan maan läpi ymmärtämättä että erikoiset pikku kalliot olivat suurimmaksi osaksi kivettyneitä jättiläisiä. En kohdannut myöskään druideja.
Eräänä yönä näin sikaa ja ihmistä muistuttavia pyöreitä hahmoja. Ainakin osalla heistä oli saksalaistyyliset lederhosenit jalassa. Luulin että he eivät huomanneet minua, mutta mietittyäni asiaa myöhemmin, tulin siihen tulokseen että siinä maassa ei voi liikkua ilman että nämä Maanalaiset huomaavat.
Kuulin uutisia sodasta niiltä harvoilta ihmisiltä joita tapasin. Ihmettelin lännestä noussutta aurinkoa juuri kun hevonen juoksi paikalle puolikuollut mies selässään. Mies on sotalähetti, ja huonossa kunnossa. Viritän nuotion puun viereen.
Vartioin miestä, sillä Maanalaisista on kerrottu kaikenlaista, enkä ole ollenkaan varma syövätkö ne lihaa. Yksi heistä ilmestyykin yön aikana, mutta hän vaikutti olevan lähinnä utelias. Hän kertoo minulle minne voin miehen kuljettaa.
Vein miehen luostarille ja viivyin yön tai pari. He ottivat hänet vastaan, vaikka hän sattui olemaan vihollisen puolella. Kuulin pääpapilta neuvoja matkaa varten ja he suorittivat rituaalinkin, jotta matkani olisi suotuisa. Aloin saada käsityksen siitä, mitä edessä minua odotti.
Tämä oli toinen kerta kun tapasin Vapahtajan. Kolmannella kertaa hän oli näkymätön.
It was on that same trip, and I had unknowingly arrived to the Land of the Druids. I don't know how I didn't realise that the little rock formations were mostly giants turned to stone. I also didn't meet any druids.
One night I saw beings that reminded me of pigs and men. At least some of them were wearing germanic lederhosen. I thought they didn't notice me, but as I considered it later, I came to the conclusion it is impossible to move in that country without being noticed by the Undergrounders.
From the few people I met on the road, I heard about war. I was wondering the sun rising from the west just as a horse ran to me, carrying a half dead man. He was a war messenger and in a bad way. I made a fire next to a tree.
I guarded the man through the night because I had heard a few stories about the Undergrounders and I didn't know if they are carnivores. One of them came by during the night but it seemed mostly curious. It told me where I can take the man.
I took the man to a monastary and stayed a night or two. They accepted him although he was of the enemy. The main priest gave me advice for the journey and they even had a ritual for bringing good fortune for my travels. I started to get an idea of what was ahead of me.
That was the second time I met the Redeemer. On the third time he was invisible.